I LOVE.. My man. Yoga. Friends. Sun. Messy hair. Travelling. Mornings. Dogs. Ink. Nature. Kissing. Eyebrows. Yogapants. Family. Natural cosmetics. Chocolate. Summer. Hugs. Bikinis. Books. Candle light. Turquoise. Nail polishes. Animals. Tea. Anklets. Braids. Woolsocks. Breakfast. Sea. Home. Cinnamon. Positive people. Juicing. Walking in the woods.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

STARLIGHT BLOGGER AWARD



Mistä olet kiitollinen juuri nyt?

Kesälomastani. Tuntuu, että se tuli juuri oikeaan aikaan. Tämän hetkinen työni ehkä sotii jollain tavalla hieman omaa arvomaailmaani ja elämäntyyliäni vastaan ja olen välillä ollut hieman stressaantunut ja ahdistunut siitä, joten pieni hengähdystauko teki terää. On ollut ihanaa viettää aikaa oman mieheni ja pienen rakkaan karvalapseni kanssa viikonloppuisin tuntematta väsymystä. Elää vain hetkessä ja tehdä ihan normaaleja asioita. Meillähän ei mieheni kanssa ole yhteisiä vapaapäiviä normaalisti kuin sunnuntait ja silloinkin minä herään joskus kolmen aikaan iltapäivällä ja mieheni taas pitäisi mennä aikaisin nukkumaan, sillä maanantai-aamuna hän taas aloittaa työviikon.

Eräästä kirjasta, jota aloin lukea muutama päivä sitten ja joka on antanut minulle jopa kauhistuttavan paljon ajattelemisen aihetta. Aina kun avaan kyseisen kirjan, minulle tulee jotenkin toiveikas ja harmoninen olo ja usko siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja oman itsensä hyväksymisellä on suuren suuri merkitys elämään, nousevat vahvana pintaan.

Kiitollinen olen myös niistä todella tärkeistä "perusasioista" mistä nyt yleensä kiitollisia ollaan. Perheestä ja läheisistä ihmisistä ympärillä, terveydestä ja siitä, että on katto pään päällä ja ruokaa jääkaapissa. Joskus nämä asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta yritän muistuttaa itseäni aika ajoin kiinnittämään niihin enemmän huomiota.


Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi jos pystyisit?

Minusta on tärkeää opetella päästämään irti menneisyydestä ja siitä "mitä jos olisin valinnut toisin" ajattelusta. Olin / olen edelleen joskus vieläkin mestari takertumaan menneisyyteen, joten yritän kovasti opetella tätä irti päästämisen taitoa. En silti voi väittää, ettenkö joskus leikkisi päässäni tätä "mitä jos" leikkiä. Mitä jos olisin valinnut toisin siinä ja siinä tilanteessa? Mitä jos olisin jättänyt tekemättä sen yhden pienen virheen jonka seurauksena tuli tehtyä se seuraavakin virhe ja kolmas ja neljäs? Mitä jos..? Lopulta tulen kuitenkin aina samaan lopputulokseen. Jos olisin valinnut toisin, en olisi juuri tässä juuri nyt juuri tällaisena. Olisinko "paremmassa" vai "huonommassa" tilanteessa, sillä ei juurikaan ole väliä. Koska minä elän tässä ja nyt ja yritän olla onnellinen niillä eväillä mitä minulla tällä hetkellä on.

Ja nyt te kaikki huokailette siellä, että olipa kliseinen vastaus ja joopajoo jokainen vaihtaisi kyllä aivan varmasti menneisyydestään edes jotain. Joten rustataanpa tähän kuitenkin yksi asia jonka muuttaisin, jos jotakin olisi pakko muuttaa. Se olisi taito olla välittämättä muiden mielipiteistä ja rohkeus olla omanlainen. Olen aikoinaan välittänyt todella paljon muiden mielipiteistä, tehnyt paljon asioita miellyttääkseni muita ja jättänyt paljon asioita tekemättä siksi että muiden mielipiteet tai reaktiot ovat pelottaneet minua. Joissain tilanteissa edelleen ehkä toimin vähän tähän ajatukseen pohjautuen, mutta ylpeä olen itsestäni, että olen päässyt suurimmaksi osaksi tästä irti. Joskus mietin, että olisin varmasti tehnyt todella erilaisia päätöksiä elämässä, jos olisin uskaltanut olla kaikissa tilanteissa reilusti oma itseni ja kuunnellut sydämeni ääntä.



Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?

Tätä kysymystä muistan pohtineeni jo pikkutytöstä lähtien aika ajoin. Olen aina ollut jollain tasolla hiljainen pohdiskelija, ja vaikka esimerkiksi joskus teininä yritin esittää kovaa likkaa, salaa yksikseni pohdin juurikin tällaisia elämän suuria kysymyksiä.

Olenko sitten päässyt johonkin lopputulokseen? Olen ja en. Uskon siihen, että jokaisella (sekä ihmisellä että eläimellä) tässä maanpäällisessä elämässä on oma, erilainen tarkoituksensa. Jokaisen olennon kohdalla kuitenkin yhtenä elämän tarkoituksena mielestäni on elää itsensä näköistä elämää muita kunnioittaen. Ehkä jollain tavalla oma (lähes!) vegaaninen syöminenkin pohjautuu juurikin tähän ajatukseen. Kunnioitus kaikkia eläviä olentoja kohtaan. Kunnioitusta (minun mielestäni) ei ole kohdella huonosti ja lopulta tappaa toinen elävä ja tunteva olento pelkästään oman makunautinnon vuoksi, sillä mitään pakottavaa tarvettahan meillä ei tähän ole (nälkään emme kuolisi varsinkaan täällä Suomessa vaikkemme lihaa söisikään). Eläimilläkin on siis mielestäni elämäntarkoituksia, ja yksi niistä on elää itsensä näköistä ja lajityypillistä elämää. Tämäkään ei toteudu nykypäivän tehotuotannossa millään tasolla.

Jokaisen elämän tarkoituksena on mielestäni myös pyrkiä elämään sellaista elämää, jossa omat teot ja ajatukset ovat balanssissa omien arvojen kanssa. Vain sillä tavalla mielestäni voi saavuttaa todellisen onnen, joka on myös yksi elämän tarkoituksista.

Ehkä elämän tarkoitukseen kuuluu myös toisten auttaminen jollain tasolla. Jokainen itse päättää miten pienesti tai suuresti auttaa ja ketä, mutta uskon, ettei elämästä kukaan selviä yksin ilman toisten apua ja ilman avun tarjoamista toisille. Uskon, että auttamisen halu tulee jokaisella luonnostaan, mutta se voi ilmentyä ja kohdentua hyvinkin eri tavalla. Siksi minua on aina ihmetyttänyt ihmiset jotka kommentoivat jonkun auttamista negatiiviseen sävyyn. Siis esimerkiksi jos joku haluaa osallistua vaikka jonkun ulkomaisen eläinsuojelujärjestön toimintaan, niin melkeinpä poikkeuksetta joku sanoo ääneen tai hiljaa mielessään, että "onpa järjetöntä kun täällä kotimaassakin olisi niin paljon parannettavaa" tai "eikö olisi kannattavampaa keskittyä laittamaan ensin ihmisten asiat kuntoon ennen kuin tuhlaa voimavarojaan eläimiin". En ole koskaan ymmärtänyt, miten auttaminen on joltain toiselta pois. Eikö ole pääasia että auttaa?



Nämä vastaukset nyt lähtivät ehkä vähän rönsyilemään, mutta minkäs teet, kun innostuu pohtimaan kaikkea maan ja taivaan väliltä ;)

Tässä oli siis vastaukset kysymyksiin, jotka sain Starlight Blogger Award -haasteen myötä ihanalta Kasvokkain blogin Mulanilta. Siinä on muuten yksi ihminen, josta olen kiitollinen, että olen saanut tavata hänet täällä blogimaailmassa. Nainen täynnä viisaita sanoja ja syvällisiä ajatuksia <3

Tämä haaste on saanut alkunsa siitä, että nykyään täällä blogimaailmassa ei enää jaeta samalla tavalla tunnustusta ja arvomerkkejä toisille bloggaajille, toisin kuin vielä muutama vuosi takaperin. Haastekulttuuri blogeissa on ikään kuin kuivahtanut kasaan ja tämän haasteen myötä sitä yritetään herätellä eloon. Hieno juttu! :)



Tämä haaste on mielestäni todella kaunis ja ihanan syvällinen. Vastauksia näihin kysymyksiin olisi kiva lukea vaikka ja keneltä, mutta haastan nyt ainakin seuraavat bloggaajat:

Turkooseja Unelmia - Lemmi

Several Miles From The Sun - Emilia

Perhosena Lennän - Jenna

Optimismia ja Energiaa - Katja

Lumituuli - Laura

Kuiskauksia - Niina

Vilma P. - Vilma



- Susanna



12 kommenttia:

  1. Viisaita sanoja täynnä olet sinäkin ja kiitos kun jaat ajatuksiasi toisille. ❤️ Olen oppinut paljon elämänasenteestasi ja arvoistasi. Sanon siis jälleen kuinka hienoa on, että kirjoitat blogia.

    Kiitos paljon haasteesta, otan sen mielelläni vastaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Jenna, kiitos todella paljon sydäntä lämmittävästä kommentistasi <3 Samaa voin (jälleen kerran!) sanoa sinulle. Odotan innolla että pääsen lukemaan vastauksiasi :)

      Poista
  2. Kiitos paljon haasteesta Susanna! Noi sun ajatukset oli tosi hienoja ja antoi ajattelemisen aihetta itselleenkin. Toimiiko tää haaste siis niin, että vastaan samoihin kysymyksiin eikä keksitä haastetuille uusia? Se 11 kysymystä -haaste vissiin toimi niin, että aina keksittiin uudet seuraaville :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä vastataan näihin samoihin kysymyksiin :) Kiva jos jaksat ottaa haasteen vastaan!

      Poista
  3. Kiitos haasteesta. Upeita ajatuksia sinulta ja erittäin tärkeitä kysymyksiä meille kaikille. Täytyy alkaa työstää ja pukea sanoiksi omiakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, välillä tälläisten kysymysten pohtiminen on ihan terapeuttistakin :) Odotan innolla että pääsen lukemaan sinun vastauksiasi <3

      Poista
  4. Kiitos haasteesta Susanna, ja kiitos kun sain lukea ajatuksiasi. <3 Mukana ollaan. Aurinkoa viikkoosi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Niina, odotan sinunkin vastauksiasi innolla! Aurinkoa sinnekin :) :)

      Poista
  5. Aina on jotenkin kiva lukea tällaisten haastepostausten vastauksia. Nyt vaan alkoi kiinnostaa, että mistäköhän kirjasta on kyse, mutta kenties kerrot siitä myöhemmin? :)
    Olen itsekin tehnyt työtä tuon kanssa, että osaisi olla välittämättä muiden mielipiteistä ja olla oma itsensä, ja uskon päässeeni siinä jo aika pitkälle. Tekemistä silti riittää vielä.

    Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit postauksesta Anna! Kyseessä on joogaopintoihini liittyvä kirja, Thich Nhat Hanh - You Are Here (discovering the magic of the present moment). Varmasti jossain vaiheessa tulee tänne blogin puolellekin enemmän juttua kirjasta :)

      Kiva kuulla, että sieltä löytyy kohtalotoveri ja mahtavaa, että olet onnistunut irrottautumaan muiden mielipiteistä. Toivotan sinulle lämpimästi tsemppiä jatkoonkin asian kanssa :)

      Poista
  6. Luin tämän postauksen varmaan samana päivänä, kun olit sen julkaissut, mutta olin silloin sellaisessa yliliikuttuneessa mielentilassa (jo valmiiksi), etten pystynyt kommentoimaan tähän tekstiin mitään. Senpä jälkeen asia vain jotenkin helposti unohtuu, mutta nyt muistin palata tämän asian äärelle ja ottaa "härkää" sarvista.

    Kiitos kauniista sanoistasi Susanna. Ne liikkuttavat minua vieläkin näin kaksi kuukautta myöhemminkin. Ihanaa, että olen löytänyt blogiisi. <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3